emlegees garaad ajildaa orovoo huurhii. ajil ch gej ustei tolgoinoos ih bolj ovoorchee. hicheeliin shine jil ch ehellee. minii jijighen baby ch bas hicheeld orhiimsaa l gee l yaria l, hurdan zugeer bolood hicheel hiihiimsan gej ih l yarij baina. onoodor bie ni bas l ih ovdson baina. daanch bi hajuud ni baij chadsangui. amidraliin erheer ajil hiihgui bol bolku gedgiig baby maani oilgodog bolhooro Цааш унших »

neeree yaya doo. ug ni suuliin ued babygiin bie ovoo gaigui baisiimsan, ochigdor shonojin baruun tohoi ni ovdoj honov, ovchin namdaah em uusan ch noloolohgui ovdood, ogloonoos hoish uilaad l baijiina. arai gej argadaj baij, bas ih uilval hatsriinh ni allergy ulam ihedne shde gej yatgaj baij uilahiig ni boliulav.

ahiad l ovchiniinh baidal ilerch baih shig. urd ni ene ovchin ni shiljeed l yavdag baisiin, baruun gariin tohoi ovdson bol daraa ni ovdog nil shagai ni, tegeed mor ni, daraa ni zuun tal ruugaa, tegeed tsavi ni ovdoh geh meteer eeljleed l ovdood baidag baisan. odoo ahiad l ehelj baigaa yum baih daa.

ter hariu hurdhan l ireed, hurdhan l yavaad, hurdhan l ovdohgui bolgoh yumsan daa muu duugee. odoo ahiad ovdood ehelbel ch neleed hetsuudne. hatuu bodol bogood aimar bodol. gehdee ene buhniig zovhon duugiin mini setgeliin tenhee ni l tevchij avarch baina daa. hichneen ovdoj baigaa ch udahgui l yavj emchluuleed eruul bolno gesen itgel ni l ovchniig ni tur zuurtaa martuulj baisiin. ovdson ch em uuchihaar gaigui baigaad baisan ni ovchin ni gaigui boljiigaa yum shig ongotshon setgegdel toruuleed baisiin baina. tuunees bish e Цааш унших »

suuliin hed honog emnelegt hevteed blogtoo yum nemj bichsengui udchihjee. emnelegtee ch bas sain hevtsengui, bain bain orgoj garsaar baigaad emchid zondoo zagnuulsooon. emlegiin jurmiig chamd zoriulj zohioh boljiinuu gee l. ene emlegt hevtsen hoorond baby maani bie ni harin gaigui baisan. oird er ni dandaa ibuporfene geed ovchin namdaah emee bainga uugaad baigaa bolhoor ovdoh ni eronhiidoo emendee daragdaad gaigui baigaad baigaa.

bas ih beleg avjiigaa bolhoor setgel sanaa ni ch ih oodrog baigaa. Mongoloo butsah odroo babyd beleg ogson, bas manai Byambaa Japanaas ireed beleg ogson. omno ni Hishgee ania ni germanygaas beleg yavuulsan, bas Hishgee aniatai ni hamty surdag oyutnuud mongo yavuulsan, bas Seku ania Nomkua 2 ni togloom beleglesen, Tugsuu ania ni nom, bambaruush beleglesen gee l. hehe. baby buh belguudee toiruulj tavichaa l ih dodigor baisoon, hed honog. baby maani bie ni gaigui bolhoor dasgalaa ih sain hiij baigaa. bas tayaggui gants hoyorhon alhaj baigaa. ooroo terendee ih bayarlaad l, udahgui l ooroo yavdag bolchino geed l ih uramtai baigaa.

bi oird emneleg ene ter geed, emlegeesee baahan orgood, orgloloo geed zagnuulaad, gehdee l orgoj ajlaa amjuulku l bol bolku baisiimoo. tegee l bas hunuus oilgohgui zagnaal baisan. bi ch duugai l baisan. odoo minii ajil ehellee, ih l zavgui bolohne. korea ruu maildeed l baidag, ene 7 honogt todorhoi hariu iruulne gesen. tegvel neg visand orood, yavah asuudal todorhoi boloh bh daa.

bie ni gaigui baigaa ch babygiin zurh ovdood, zurhnii emee bainga uuj baigaa. ug ni korea yavhaas omno emeer neeh bombogdyo gej bodohgui baigaa ch uuhaas oor argagui l baina. bas tolgoi ni haaya ovdood l baigaa. tiim bolhoor hicheel nom uz, englishd davt ene ter gej ch shahahgui baigaa. harin yanz buriin gar holoo hodolgoh dasgaluudiig ih hiilgej baigaa. tegehgui bol udaan hevtsen uchraas neg heviin baidlaas gargaj sain hodolgoj bku bol bolku gesiin.

austria emch nar maani huduu yavchihsan, onoodor end irj baigaa baih. margaashnaas emch ni uzeed bas neg zuil heleh baih. manueliigaa ch ih sanajiinooo. baby maani. odor bur l manueliig yariastai. odoo manueliin orond irsen shine suvilagch irj uzeh baih. gehdee ter hun neleed zavgui uchraas hayadaa l irj uzeed, sharh booh eronhii uureg ni eejid nogdson. eej, baby 2 ch sharhaa booh gej buun l yum boldiin.

odoo salhind garah ih durtai bolson. bolomj l ga Цааш унших »

onoodor chini burheg bolood ch teruu baby maani jaahan bie ni ovdov. ochigdor genet zurh ni hatgaad bid hed baahan sandrav. gehdee em uugaad gaigui bolson. odoo eronhiidoo bainga ibuprofene geed ovchin namdaah em uuj baigaa. austrian emch nar uuj bai gej zovlosiin. bas ovchniihoo oor neg emiig hamt uuj baina.

bas bid hed Sundayg Hishgeegiin odor bolgon ongoruulev. manaihan Hishgee oolkonoogiin neremjit hool hiij idej, ogson beleg ni babyd maani uneheer ih taalagdav. oo bas Orgio bas beijin yavaad beleg avchirch avchirch ogson. onoodor Tugsuu maani bas butsah bolloo geed ergej irehdee beleg avchirch ogov. oird duu maani bie ni ovdson ch bayarlasan setgel ni ovching hugasalj baina. tegee l bainga l agaa, egee nariigaa yariad l. iim olon hun minii toloo geed l, nadad beleg ogood l, zondoo yum hiijiihad bi hurdhan shig l yavdag bolchoo l, tednuusiin toloo bas zondoo yum hiinee gee l yaridiin.

odoo tayagtai alhaj baigaa yum chini 7 honogiin daraa l tayagaa hayad yavdag bolnoo, geed l guriigeed baigaa. bi ch yun 7 honog vee, 3 yum uu 4 hon honood l yavdag bolhihnoo geed l uramshuuldiin.

tegeed bas neg zuil gevel Manuel maani onoodor nutag butssan, genet yaraltai ajil garaad butsah bolson. tiim bolhoor ochigdor Mongolootoi hamt Manueliig gargaj ogch, jijig beleg dursgaliin zuil beleglesen. manai baby ch Manueliig ih sanah baih daa. Ruth daraa 7 honogt butsna. haramsaltai l baina. ug ni ihed dassan baisiin. aav eej 2 maani ch Manueliig ih uguilne dee. aav maani manai shar tolgoitoi bandi geed l ih sain, Manuel bas aavtai yariltsah ih durtai. dohio zangaa, tolgoi garaa oroltsuulj baigaad l yarij ogiishdee.

Life FM 104-өөр “Амьдрах хүслэн” нэвтрүүлгийг долоо хоног бүрийн Мягмар гарагийн 22:00 цагт хөтлөгч Тамара хөтлөн явуулж байна. Та бүхэн нэвтрүүлгийг сонирхон сонсоорой. Мөн нэвтрүүлгээр дамжуулан Батзаяад  хэлэх зүйлээ утсаар болон бичлэгт сэтгэгдэл /коммент/ үлдээх хэлбэрээр хэлэх боломжтой юм.

burheg, bugchim, shorootoi yu geechiin muuhai odor ve. bas babygiin bie ovdtson. nud ni havdtsan, allergy ni ihessen, hol gar, ue moch ni ovdson ene muuhai odor hurdan duusaasai.

ochigdroos hoish baby maani bie ni saingui baina, tiim uedee namaig ooroosoo holduulah durgui baidiin. bi ch orhiod yavj chaddaggui yum. harin ochigdor orhiod garchihsan, shal demii babygee uiluulan baij orhiod garsanii hereg ch gej garsangui. huurtsaar baigaad taarav. huurtsandaa durgui hureed humuusiig ch bas gomdooj orhih shig bolov. 

burheg tenger shig burheg bodluud nadaas salku baina. suuliin hed honog l baraan uulsiin dund hovood l. babyg harah burd hatsariinh ni allergy ihseed baigaam shig haragdaad, sanaa zovood l.

bolj ogvol hurdhan yavaad, hurdhan emchilgee ehluulchih yumsan geed l ih guih yum. iim bichig yavuul gee l hariu irne, teriig ni yavuulah gej eruul mendiin yam, 1r emneleg, orhiin emneleg, duurgiin emneleg gee l yavsaar baital l heden honog ongorchih yum. gants huudas bichgiin toloo l huniig heden odor chiregduuleed l, hoorondoo ter ogoh yosoti, ene ogoh yostoi gee l bie bie ruugee tulheed l. tegseer baital buten 7 honog boljiij gants huudas bichig avch, orchuulj, notariataar batluulj yavuulj sanaa saya neg amrav.

getel bas bolooguie, ahiad yu yavuulah yostoi boloo geed l bodogdoo l baina. hund surtliig ustgahiimsaan daa neeree.

oirdoo duugiin maani bie ovoo gaigui bailaa. sharhnuud ni gaigui bolj baina, hulniih ni barag edgeed aris ni garch irj baina, tolgoiniih ni sharh jijig bolson, nuruuniih ni tom sharhnuud harin jaahan udah bololtoi. uchir ni argagui ih tom bogood gun sharh bolhoor.

bas suga tayag tulaad yavdag bolson, yavah dasgalaa odor bur zaaval hiideg bolson, hicheedeg ch bolson. onoodor 10 alhsan bol margaash 15, nuguudur 25 geed l ahiulaad l baigaa. baga bagaar ahisaar baigaad l yavdag bolchihno. tegeed ch udaan hevtsen bolhoor hulniih ni bulchinguud sulraad, bas baruun hul ni medeegui bolhoro jaahan chiregdeed l. gehdee l baruun hul ni heseg heseg gazraaraa medee orj baigaa.

bid 2 korea yavah beltgelee bas bazaaj baigaa. ochood hunii nutagt hetsuu l dee. hetsuu gedgiig ni medej baigaa ch aigaaguie. harin ch hurdhan l ochij, onosh yu garahnuu, yaj emchlehnuu gedgiig ehluulehiig husej baina. tiimees visa ene teree huutsulduud l baigaa. bas Zayagaa hooloor bordood l baijiina. sain tamirjuulj avaad l yavah sanaatai. manai baby ch bas hicheegeed l hooloo ideed l, hudluud l.

neeree maihangaa arai l ger dotroo barichihaagui l baijiina. Galagiin Anu Zayad maani maihan beleglesiin, bidnuus Tereljid ochood maihangaa barisiin. getel baby maani gertee ircheed maihangaa dahij uzmeer bn geed neg oroi arai l ger dotroo maihan barichihsangui. daraa maraa gejiij argalav.

harin ochigdor sariin temdeg ni irchihsen, tegeed tsavi ni jaahan ovdood l baigaa. gehdee ovdson ch gesen 3 davhraas syga tayagtai shataar buuj, dasgal hiij baigaa. Ruth, Zaya 2 3 davhraas dooshoo suga tayagtai buugaad, gadaa 5 minut bolood butsaad 3 davhar ruu ogsson. gehdee ih udsaan. dund ni amarch, zogsoj neleed udsan, gehdee l udaan ch gesen ene bol tom amjilt. ooroo ch uundee ih uramshaad l, bayarlaad l. ingee l dasgalaa sain hiivel udku l tayagggui yavnaa geed l hicheediin.

tegee l odort ooroo tsetsegee uslaa l, nomoo uzee l. gehdee hicheel hii gej shahaa bi bolison. uchir ni het ih shahaad achaalal ogch bolohgui, ali boloh ooriinh ni taavaar baih heregtei gej zovlosiin. gehdee manai baby ooriigoo ih daichilj baigaa. yum yumnaas hotsorchih vii gej aigaad l.

ingeed l udku baby maani ooroo blog bichdeg tsag ireh biz dee. tun udahgui…

negen shine 7 honog ingej ehelvee gej.

hagas saind Zayagaa avaad Terelj yavav. oort ni salhind gargana gej helsen aimar ih bayartai baisan bolhoor ogloonoos l hoish beldev. bi uulzaltad hundetgeh shaltgaanii ulmaas jaahan hotsorch ochiv. tegee l bid nar butsaj gert irj Zayagaa avaad, zamaaraa Sansar buunii tov orj jaahan yum tsugluulaad l, bas Yuki, Galagiin Anu 2 hojigdoj irsneer bidnii bag burdej, Zayagaa salhiluulah tolovlogoogoo heregjuulj ehlev.

Tereljid goliin ereg deer ochood maihanuudaa bariad, Zayagaa hoollood, emiig ni uulgaad, bugdeeree heeriin tsai chanaj uugaad, daraa ni hool hiij idev. Zaya maani ih setgel hangaluun baisan. 2 suga tayagaa tulaad alhahad ni ah egch nar ni yamar ih bayarlasan geech. duugiin mini tuluu setgel zovon suudag olon ah egch nart ni bi bas ih bayarlaad l.

goloos jaraahai bariad, bugdeeree l shahuu jaraahai zalgiv. Anu maani ain baij bas manaihniig duuraigaa l jaraahai zalgisan. Anu ih uhaalag saihan ohin. yag l duu shig maani adilhan duugee daguulaad bidentei hamt yavsiin. egch duu 2 ih huurhun baisaan, duu ni egchdee jaahan erhleee l. manai Zaya bas yag tegdeg bku yu. dandaa l nadaa erheljiidiin. tegee l joohondoo namaig bas ih dagadag baisiin. namaig yu l helne yag teriig duuraidag hehe.

Anu bas Zayad 3 hunii maihan beleglesen. Zaya maani bayarlaa l, maihantai bolsondoo ih dodigor baisoon. gertee irchee l minii maihan gee l baahan yarisan. oroi gertee iree l nam untsan.

harin suuliin ued hol ni dulaatsku biagaa, ene ni hodolgoon dutagdaad tsus ni sain ergeldehgui baigaagaas bolj bina gesen. bas tsus bagadaltaas ni. tegee l odorjin Zayagiin holiig barij dulaatsuulj bku bol ooroo dulaatsku baigaa. haluun hool tsai ideed ch oligtoi dulaatsku baihiin. urd ni bas ingeed biah ued ni hold ni buleen jin ch biluu dulaatsuulkeed tavi geheer ni tavisan chini hooloig ni ovtgochihsiin, tegeed ternii daraa buun yum boljiisiin. tegeed hol dulaatsuulah arga eroosoo sain oldku baigaa.

bas Manuel, Ruth nar Zayag tsag tutamd yum idej bai gesnees bolj Zaya maani hucheer shahuu bainga yum idej baigaa.

oooo bas martaj bolku 1 zuil bol Urnaa egch ooroo Zayatai uulzana geed daanch amjaagui. tegeed duu ni Zayad Urnaa egchiin urlasan Zaya brandiin tsamts amchirch ogson. manai baby udku yavdag bolchoo l omsood yavna gee l bayarlaa l suujiigaa.

ug ni zavgui gej helku gej bodood baisiimsan, getel ene ug nadaas salku bololtoi dogoo. urgelj nadaas zuugdej yavhiim baih daa. (:|

zaya maani oirdoo gaigui baigaa. sharh ni gaigui bolj baigaa. hulniih ni sharh bituureed gaigui bolson. ene 7 honogt manaih ch bas olon zochintoi bailaa.

saya thursdayd Manuel, Ruth 2 irj Zayagiin sharhiig booj, dasgaliig hiilgesen. ene ued bas 3 korea emch irj zayag uzeed, tsusiig ni shinjilgeend avch yavsan. hariu ni harin odoogoor ireegui baina.

ene ued bas Tugsuu irj Zayatai uulzsan. daanch buun zochid davhtsaad Tugsuuguu tavtai bailgaj chadaaguie. Misty bas irsen. bas Urnaa egch Zayag ergene gesen. bas Mongoloo. Zayaka maani ch ih bayartai baigaa. bas hagas saind salhind garahaar tolovloson. ene zunii suulchiin zugaalga hiih bolov. harin Zayakagaa avch yavj bolhoor dulaahan odor l baigaasai. oort ni helsen chini nud ni sergee l bayarlaad, barag l ternees omno yavdag bolchihiimsan gesen bodol ni nudnees ni unshigdahaar l baisan.

bas Urnaa egch, Mongoloo, Tugsuu nariig end irsniig tohiolduulaad bidnuus uulzalt hisien. ene uuzlaltand maani shine demjigchid ch bas irsen. manai 3-iin zutgel, hiisen buteesen zuil mash ih baigaa. nadaar heluuleltgui bugd l medjiigaa baih.

Urnaa egch aimar goyo dotno, bi shuud tevruulee l unsuulee l uulzsan. tegeed dotroo neg iim bainga hajuud mini baijiidag, tushigtei saihan egchtei ch boloosoi gej dotroo bi bodjiisan. tegee l Urnaa egchiin duu nart ni semhen ataarhaa l neg sanaa aldsan. manai Tugsuu Manuel 2 neleed zuil yariltssan, Tugsuutei anh uulzahad, Mongolootoi bas, er ni ooriinhonteigee uulzahad ih goyo dotno baidiin. urd ni bie bienee harjiigaagui mortloo dunguj l ochigdor uulzaad salsan humuus shig tiim dotno uulzalddiin dandaa. neg lsetgeld oirhon sanagddiin. tegee l uulzalt deer bidnuus zondoo yum yarisan. urdnii hiisen ajluud, ur dungiin tuhai, odoo hiiheer tolovloson zuiliin tuhai gee l ajil bas neleed yarisan. tegee l medeej zaluu humuusiin yariand shiljsen. yarij yarij avaa l daraa ni karaoke, diskotoi gazar luu yavsan.

Mongoloo mash hugjiltei, bas ih goyo bujigledeg, ondor ondor usree l. Tugsuu bas aimar lag bujiglediin bailee. Azaa bol nuli trance. hehe. tegee l manaihan chini bujigchin ch bolchmooriin bailkee. mani met ni dagaj jaahan zogsov.

tehdee ta buhen ednuus ingee l davraad baihiin gej bitgii bodooroi. manaihan harin ch davramtgai humuus eroosoo bish. bugd l ajil heregch, uhaalag, hugjiltei humuus. magtaal ch gej ch bitgii bodooroi.

oird Zayagiin maani bie gaigui baigaa bolhoor dagaad l setgel sanaa oodrog baiv. gehdee ih sonin, haaya oodrog boloo l, haaya unaa l. hed honog bas baahan l bair haij yavjiina. eroosoo oldku bn. ahia l bas yavna. yoo ene asuudliig hurdan neg tiish ni bolgochih yumsan.

bas korea emch nariin helsen ug zurhen mini ih gun tussan. ter ued hetsuu l sanagdaj baisan, gehdee zaaval ch ugui davah l bolno. odii hurtel tevchsen tevcheer, zorig zaaval unelegdeh yostoi gej bi bodjiina. buur zaaval unelegdeh yostoi. tiim bolhoor Zayagaa zaaval edgeegeed, hol deer ni bosgood guideg bolgono. hen yu ch helsen bai hamaagui, yu ch gej bodson bai hamaagui, ene husel zaaval bieleh yostoi. bas oor mash olon hun Zayagiin maani tuhai bodoj, setgelee chileej, saihan medee huleej suugaa. ene olon hunii itgeleer ene buhen bieleh odor tun udahgui ireh bizee.

Amidral urgelj saihnaaraa

Altan naran mandsan gerleeree ……

amidral maani urgeljilseer l. negen heviin ch yum shig, tegsen mortloo odor buhen oor ch yum shig. ene zun duusaagui baihad Zayaka maani ireh zuniig tesen yadan huleeh yum. uchir ni ireh zun gehed edgereed yavdag bolchihood, jinhene zun shig zuniig ongoruuleh yum genee. gaduur yavj, uuland avirch, gold selj, hun shig amidralaar ongoruuleh yumsan gee l.

odoo harin hulniih ni sharh ovoo gaigui bolson, gunzgii nuh ni bituurch baigaa. nuruunii sharhnaas ni tsever tsus, shuus gardag bolson. urd ni ideetei baisan baina dotroo, bur gundee. tedgeer ni odoo gaigui bolod tsevershij baigaa. tegeheer magadgui tun udahgui edgeh baih. bas bosch yavdag dasgalaa hiij baigaa. onoodor 10 minut shireenii ard suuj, englishee davtsan.

tegee l shireenii ard suuh chini yasan goyo iin gee l baahan bayassan. daraa ni orj irsen buh hund bi shireenii ard suusan gee l yaria l, jaahan ongirson gehuu dee hehe. yavah dasgalaa bas sain bogood mash durtai hiij baigaa. hurdhan shigl  yavdag bolood l gadaa garahiin buun huslen.

naadmiin daraa tergentsert suugaad gadaa garsan chini humuus tuuniig gomdoochihson. ooriig ni zaagaad l, eldev yum yariad baisan humuust ih gomdson baisan. teriigee harin ochigdorhon helsen. ug ni ochigdor oroi tergentsert ni suulgaad jaahan salhiluulya gesen chini ahij ene muu tergentsert chini suuj garku shuu, humuus aimar yum yaridiin, bi ahij sonsku gee l garaagui.

onoodor oroi bas l argadav, jaahan salhilya l daa gej. daanch zovshoorku baisaar baigaad l oroi bolgochihov. ug ni boroo orsonii daraa dulaahan huchaad jaahan agaar amisgaluulah gej hicheesen ch bolsonguie. humuusiin bodolgui helsen hedhen l ug huurhii tuund mini yasan ch ih noloolson yum be. zurh setgeld ni ih huchtei tussan baih yum. dotroo ene buhnee hadgalaad l baisan baigaa yum daa. tegee l ochigdor sanaandgui helchihsen. gehdee bi medej baisan l yum. daanch yariulah geheer yarihgui baihaar ni ooroo yarig dee geed l, setgeliig ni zasah ug heleed l yavaad baisan yum.

gehdeel amidraliin idevhi ni ih sain baigaa. dasgal hiih, hicheel hiih ni tuunii tsagiig ur duntei ongoruuleh tun chuhal zuils boljiina. bas margaash chini Tugsuu ania ni manaihaar ailchilna gejiigaa. USA-d baisan manai Tugsuu maani mongold irchihsen baigaa gene, bas Urnaa egch neg l odor ailchilj ireh baih, yutai ch irsen surag ni garaa l yavaad baigaa, hehe. tegee l ene 7 honog chini Zayaka bid 2iin huvid zochin huleej avah odruud urgeljleh ni bololtoi.

bas Manuel, massagenii emch Ruth nar irjiigaa, Zayaka tednuus buur hoorondoo dassan. ertnii taniluud shig l, odor tutmiin sonin hachinaa yaria l, idsen hooloo yaria l suudag bolson.

za yutai ch suuliin ueiin sonin hachin gevel iim. harin jaahan muu medee gevel Zayagiin zuun nudend tom ovdog garchihsan, baruun nudniih ni hajuu tald bas neg hunduurtei zuil garchihsan. hatsraar ni garaad baisan allergy ni duhaar ni garaad ulkam ihdeed baigaa. enenees ni l ih aij, sanaa zovj baina. austrian emch nar shine em uulgaj baigaa.

yutai ch hamgiin suuld ni duugiin mini toloo sanaa zovon, surag chimee huleen suudag ta buhendee ihed bayarlaj baigaa shuu. ta nariin mini ajil uils butemjtei saihan baihiig eruul enhiig huseh erooltei hamtatgan devshuuleyee.